Nyt ryysitään taimitarhalle vyöryvänä laumana ja kun tullaan takaisin autolle kuorman kanssa, joka on suunniteltua suurempi, niin pysähdymme kännykällä kuvaamaan kukkivaa kirsikkapuuta (?). Tätä käytöstä pidän jotakuinkin defaultina, kaikki tekivät näin. Satuin lukemaan "Suomen Luonnosta":
Joka nämä rivit kirjoitti ei varmaan harrasta puutarhan hoitoa. Siinä on meditointi ja haravan varteen nojailu kaukana.
Voin myös raportoida että siinä meni tasan 3 (k-o-l-m-e) minuuttia kun otimme korkin pois linnunpöntön suulta ja kun kirjosieppo uros kävi katsastamassa kortteerin. Ollaan nimittäin varattu kolme pönttöä myöhäisemmille tulijoille jotta vältyttäisiin epämiellyttäviltä kahakoilta asuntopulan seurauksena. Saa nähda jos yksi suosikeistä, nimittäin harmaasieppo, löytää uuden pönttönsä tänä vuona.
Menneellä viikolla jäi yksi työtoveri eläkkeelle joka oli jo ensimmäisessä vakituisessa työpaikkassani kun aloitin siellä opintojen jälkeen. Sitten ollaan oltu eri paikoissa vuosien varrella mutta viimeiset kuusi vuotta taas samoissa piireissä. Hieman outo ja haikea tunne kun nämä ns tukipylväät häipyvät työelämästä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti