Nyt voi vaan istuskella ulkona ja kuunnella luonnon ääniä, todella mahtavaa (mikä klichee..) mutta täyttä totta! Kotiin tullessa nokkavarpunen oli pihassa, todella hieno metallinkiiltävä uros. Varmaan hyvät geenit tarjolla. Ensimmäisen kerran pitkästä aikaa jopa palokärki kävi visiitillä ja useana iltana käki on kukkunut. Käpytikoilla pyyhkii todella hyvin ja ainakin kolme nuorukaista pyörii täällä nurkissa ja ahdistelee kovaäänisesti vanhempiaan jotka vaikuttavat kyllästyneiltä koko hommaan.
Pöntöissä on kova sipinä ja kirjosieppojen lisäksi myös useampi sinitiainen on onnistunut saamaan poikaset elinkelpoisiksi huonosta säästä huolimatta. Ikävä kylla, myös harakka on huomannut että jälkikasvua on tulossa ja istuu männynlatvassa meilkein joka aamu kyttäämässä ns. low hanging fruits. Ajan ne pois joka aamu mutta eivät ole enää niin helposti säikyteltäviä, pahukset.
Vaikka kello on jo puolikahdeksan laulaa kiuru täyttä häkää ja jopa lehtokerttu juttelee tavalliseen tapaansa. Siipikarjana voi pitää kyyhkysiä jotka gurklaavat talon ympärillä aamusta iltaan Että jaksavat! Ja nyt sitten myös taivaanvuohi! Elis siis tästä varmasti kehkeytyy hyvä iltä kuulla eri yö-laulajia ja toisella silmällä seurata miten Nadanille käy Ranskan avoimissa. Muui biiän!!
