Siirry pääsisältöön

Polttarit

Lemmikkien eli siis perheenjäsenten hautaustoimissa on omat niksinsä. Onhan selvää että ihmisomaisia ei jätetä sairaalaan ja tuumata että kai te destruoitte ruumiin, kiitos. Niin miksikö sitten eläinomaisten kanssa? Monella on kotieläimiä joten asia saattaa olla edessä, jos ei jo ole kokemusta?

Täällä meidän kulmilla on krematoorio jossa tehdään erillispolttoja, mikä tarkoittaa että eläin poltetaan yksin, ja tuhkan saa takaisin uurnassa -jos kyseessä on kissa tai koira. 
    Kun poltin hevoseni soitin krematorioon ja halusin varmistaa että koko hevonen poltetaan, emmin että mistä he tietävät että kyseessä on juuri minun hevoseni. -Juu, sehän on se iso punainen. Tieto rauhoitti. Sitten soittivat ja sanoivat että kai tiedät että tuhkaa tulee aika paljon niin isosta hevosta, eli iso ämpärillinen. Hyvä tietää. 
    Olen todella tyytyväinen palveluun, ei mitään falskia surkuttelua mutta täysi toteutus siitä mitä halusin. Sama koiran ja kissan kanssa, täydet pisteet palvelusta. Eivät kyselleet minkä takia patja ja vällyt poltetaan samassa. Patologikaverini ei tajunnut ollenkaan minkä takia tämä asia oli minulle tärkeä. Hänelle kuollut ruumis on kuollut, ei mitään muuta. Itse haluan kerätä materian joka on merkinnyt jotain lähelle, vaikka se lähellä on sitten autotallissa. Tuntuu hyvältä. Miten sinä tekisit?





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Il dulci jubilo

Viikonloppu trippi Gysingeen, joulupöytä ja yöpyminen.  Muutama kuva majapaikasta Gysingessä. Tilava kortteeri meille kolmeen pekkaan! Iso extra että huoneessa ei ollut TV:tä ja että muut immeiset olivat ilmeisesti joulupöytäilleet aikaisemmin, joten ei tarvinnut tunneksia! Saunominen tynnyrissä kuului samaan pakettiin.  Kotona jälleen: Yöllä joku älypää oli laittanut jonkinlaisen räjähteen naapurin postilaatikkoon, tosi vekkulia. Olisin päästänyt K9-unitin ulos jos olisin herännyt, ehkä vintiöt olisivat saaneet sööttishokin!  Ei muuta kuin Il dulci jubiloa kaikille joulumielisille! 

Tuulen voima

Kävimme tänään katselemassa Johanneksen tuhoja, vaikka Tällberg ei edes ollut myrsky vyöhykkeellä kuten Taalainmaan pohjoisemmat osat. Ihmeellistä että suurin osa kaatuneista oli mäntyjä, ja olivat kaatuneet juurineen. Metsurit olivat tosi nopeita puhdistamaan ajoväylät mutta tienvarsilla oli todella paljon puita sikinsokin. 

Tuulinen Taalainmaa

Ja mitkä tuulet sitten! Ollaan juuri rajamailla missä on annettu varoitukset Johannes myrskystä eli Taalainmaalla, Tällbergissä. Parikymmentä kilsaa pohjoiseen on monen huushållit ilman sähköä ja puita kaatunut teille.  Toivottavasti tämä puhuri hiukan tyyntyy huomiseen että voi olla ulkona eikä vain aika mene köllötellessä hotellihuoneessa tai altaassa, viimeksi mainittua ei olla vielä katsastettu. Paikka vaikuttaa viihtyisältä - plussaa näköala Siljan järvelle. Näyttää olevan vieraina useita seurueita jotka koostuvat useammasta sukupolvesta.   Päästiin huoneeseen jo ennen kello kahtatoista, hieno juttu kun kerrankin tälläydyttiin aamulla ajoissa liikkeelle -liekö  Johanneksesta varoittelu sai meidät ripeästi matkaan.