Harva Meistä On Nautaa

Hesarin yleisonostosta:  Epäilen vahvasti, että naispuolista sairaanhoitajaa kohdeltaisiin samalla tavoin kuin minua miehenä. Koen, että minuun suhtaudutaan usein kuin vaikkapa  jongleeraavaan apinaan : ”Kato mitä toi apina osaa!” Tai lapseen, joka oppii puhumaan: ”Aaaww!” On suloista ja hämmästyttävää, kun joku osaakin jotain poikkeuksellista. Hesarissa nimimerkillä kirjottanut Focker tuntee olevansa kummajainen muiden silmissä toimiessaan miehenä hoitajana mielisairaalassa. Ei ole se asia askarrattanut koskaan, luulin että monet hoitajat mielisairaaloissa (onko sana vielä käytössa?) ovat miehiä. No nyt tiedän ja otan opikseni. Se mikä osui silmään jutussa oli että hän kirjoittaa jongleeravasta apinasta ja miten siihen suhtauduttaisiin jos osuisi kohdalle. Siihenkin tarvitaan suuri asennemuutos. Itse en todellakaan ajattelisi että "kato mitä apina osaa" vaan ajattelisin että "kuka mother-f... on alistanut apinan moiseen hommaan?".

On jäänyt askarruttamaan käynti Lemmenjoen kullankaivauksesta kertovassa museossa. Luulin ensin että se on täysi räkälä koska ympäristössä oli kaljankittaajia kello kymmenen aamulla mutta luulo oli väärä. Museossa oli tarjolla mielenkiintoista historiaa ja nykypäivää kullanhuuhdonnasta Lemmenjoen ympäristössä. Löytyi myös dokumenttia henkilöistä jotka olivat omistautuneet kullanhuuhdonnalle tai kullankaivulle syystä tai toisesta. Tietoa oli myös kullanhuuhdonnan tekniikasta. Tapasimme museossa oppaan joka oli oikea enstusiasti ja mukaantempaavasti kertoi mitä ympäristössa tapahtuu nykypäivänä sekä historiasta. Kriittisenä sieluna jäi kuitenkin hieman askarruttamaan hänen henkeen ja vereen puoltama konekaivu. En tiedä onko Lemmenjoella koskaan ollut tosi romanttista, edes Petronellan aikoihin, mutta konekaivu ei ainakaan ole sitä. Konekaivu tarkoittaa että Lemmenjoen kansallispuistossa käännetään maata hehtaari hehtaarin jälkeen kullan perässä kaivureilla. Luonnonpuistossa?? Mitä?? Ei ...

RKTL - Porojen liikennekuolemat vuosina 2005-2011 – keskimäärin 4 000 poroa kuolee liikenteessä vuodessa

Tenon lohet ja nimenomaan niiden väheneminen on kiehuttanut monia viimeaikoina -ja juttu sai uutta vauhtia kun Norja ja Suomi vihdoin ja viimein päätyivät yhteiseen sopimukseen lohikantojen elvyttämisestä. Näin maallikkona luulisin että etenkin verkkokalastus on tehokkaampaa kuin joessa seisoskelevat perhoilijat (=äijät), olivat sitten kotoisin mistä maankolkasta hyvänsa. Saamelaiset, tai ainakin jokunen heidän puhemiehistään, ovat taas näreissään kun heidän perinteinen verkkokalastuksensa tai lipolla keräämien on joutunut lupin alle. On kuulemma jopa vedottu peruslainvastaiseksi rajoittaa näitä ikivanhoja kalastustyylejä. No jos kala katoaa niin mitä hemmettiä niillä perinteillä on arvoa muualla kuin museossa? Toisaalta, valittivat että turismi kärsii ja paikalliset yritykset menevät nurin jos kalastajille ei löydy saalista. Yksi virkkoi että mikä on tärkeämpää; kalan oikeudet vai elinkeinojaan harjoittavien oikeudet?  Aika kiemurainen logiikka ja sama pätee kuin edellä, ...

Tuskin uskon todeksi mutta vihdoin pääsin käymään ja jopa yöpymään siellä kuuluisalla Sevettijärvellä! Toki oli harmin paikka että paikallinen legendaarinen Sevetin baari oli jo lakkautettu ennen kuin sitä pääsi kokemaan. Pitää tyytyä toisten tarinoihin entisestä kulttipaikasta. Suurena plussana ja korvikkeena pidän hyvin keitettyä puuroa jota oli tarjolla Peuralammella ja arvokkasti vedenpintaa halkovia kuikkia. P.S Kyllähän tämä reissu oli niin mielenkiintoinen että voisi jopa tehdä sen uusiksi. 

Joskus ei oikein lähde niin sanotusti putkeen, kuten Wasalaivalla, 1300 m ja sitten kanttuvei. Piinallista ja 30 sielua merenpohjaan koska laskelmat eivät pitäneet paikkaansa, pahempi moka kuin väärä veikkaus EM-futiksessa. Toivottavasti uusi opiskelija otti opikseen että "ylpeys käy lankeemuksen edellä" kuten suomalainen hupainen sananlasku sanoo. Kyytipojaksi kuunellaan: #NowPlaying Ich Will av Rammstein

Tänään etsittiin ykköskirvestä metsästä (lahja minulta), hyvä että ei sentään tarvinnut hakea kirveen omistajaa. Kirves on ilmeisesti  jäänyt sinne puusavotasta. En ole koskaan kadotttanut kirvestä mutta en ole myöskään omistanut mokomaa joten se ehkä vaikuttaa kykyyni arvioda tilanteen vakavuutta. Muuten voisi sanoa että päivä on mennyt överiksi kaikin puolin, sää on taas toppatakki- ja myssypitoinen vaikka pitäisi olla kevät parhaimmillaan. Joten jatketaan samaan malliin viinin suhteen eli siis rypäleiden överillä Gewurztraminilla ja kuunnellaan kyytipojaksi Rammsteinin Engel. Voiko enää mennä enemmän överiksi, euroviisutkin kalpenevat tämän vulgoilun rinnalla. #NowPlaying Engel av Rammstein