Harva Meistä On Nautaa

Tuulahdus Italiasta tulee näiden kahden mandariinin kera, sain ne tuliasina tuttavalta. Tuttava kuulostaa kovin vieraalta joten sanotaan kaverin mieheltä. Tuttava ja kaveri on vähän niinkuin äestyksen ja kyntämisen välimuoto, vai? Tällä hetkellä monet muutkin asiat viittaavat Italiaan ja sieltä tietenkin viineihin. Tulikin taas sanottua joulunaikaan jotain mitä saa katua! Kehaisin että sehän on mainio ajatus kun veljeni sanoi pitävänsä tipattoman tammikuun. Me too! Jos tämä nyt ei ole ihan katastrofi niin ainakin jotain sinne päin. Mutta jos viiniä ei voi juoda niin siitä voi lukea. Lainasin kirjastosta Oz Clarken viiniatlaksen. Tosi mahtava opus, siitä löytyy tietoa kaikista viinituottajamaista ja maakunnista itse viinitiedon lisäksi. Sitä tässä nyt on sitten selattu vesikielellä jo moneen otteeseen ja varsinkin Italian kohdalta.  Tämän lisäksi toinen kirja joka vie Italiaan ja tarkemmin Rooman seutuville on Augustpalkinnon voittanut: "De polyglotta älskarna" av L...

En tiedä mistä mustaheisi (?) (fläder) tulla tupsahti kuusen kaveriksi mutta se kasvoi vuodessa monen metrin korkuiseksi. Hyvä siitä on iloa/hyötyä jollekin kuten ilmeisesti tälle mustarastaalle. Loppuviikko on analysoitu ja vatvottu, uutta Nobelistia eli Dylania ja kärähtänyttä Johaugia, monelta kantilta -ja olisi ehkä ollut mielenkiintoisempaa jos asianomaisten dramaturgiat olisi vaihtuneet. Nyt aika tyypilliset reaktiot odotetun kaavan mukaisesti, agitoitunut itkijä resp passiivinen murjottaja. Kumpakaan ei tällä erää voi syyttää tyhjännaurajaksi.

Eilen valkeni ikäväna yllätyksena että jopa kollega jonka aina olen lukenut löntystelijöiden sarjaan käveli reippaamin 5 km kuin minä. Ei OK. Ei yhtään. Epäilen että tämä ilmiö johtui huonoista varusteista joten kävin tänään investoimassa uusin lenkareihin. Täytyy piiloharjoitella nyt pari viikkoa ja sitten vain muinamiehinä kysäistä että jos vaikka lähdettäisiin lenkille. Revenge. Syntymäpäivälahjaksi olen harkinnut ostaa hänelle fritösin... Lisää potkua

No nyt on sitten kokeiltu curlingiä ja totesin että sekään ei ole minun laji. Tuskin voin edes sanoa että oli kiva kokeilla koska en pääsyt edes niin pitkälle.. Olimme siis curlaamassa työporukalla johon kuuluu kaiken ikäisiä ja kokoisia kummastakin sukupuolesta. Saimme ensin hieman teoriaa ja sitten jäälle luudat kourassa ja eripariset kalossit jaloissa. Toinen kengä oli karhea pohjasta ja toinen oli mielettömän liukas. Sitä oli  myös jää, siis mielettömän liukas. Haparoin jäällä noin 30 sekunttia kunnes löin hanskat naulaan mielettyäni että tähän hommaan ei minusta ole. Kaikki muut tietysti alku haparoinnin jälkeen kiisivät jäällä luutineen kuin salamanterit mikä vielä ärsytti enemmän. Mutta koska olin kietäytynyt kerran niin eihän sitä voi perua noin helposti. Muut valittivat että huh huh tuleepa kuuma, en huomannut tätä ilmiötä vaan palelin. Kotiin tultuani mies kysyi jos oli ollut mukava ilta ja kun annoin kaunistellun version hän totesi että eihän minun tietenkään kannata ...