Harva Meistä On Nautaa

Jotkut kirjailijat onnistuvat luomaan tunnelman ja puitteet jotka tempaavaat mukaansa vaikka itse kertomus olisikin kallistumassa banaalisuuteen. Juuri tälläinen on Jessie Burtonin "Miniatyrmakaren" jonka tapahtumapaikkana on Amsterdam 1600-luvun loppupuolella. Vuosisata oli Hollannin ns kultainen vuosisata jolloin mm Itä-Intian komppania sai alkunsa. Burtonin tarina on keskittynyt kuvamaan rikkaan kauppiasperheen tunnelmia avioliittossa ja muissa liitoissa. Aika synkkä juttu mutta tästä voisi kehkeytyä jännittävä elokuva koska Amsterdamissa riittää kolkkoja kortteleita ja taloja kulisseiksi. Kirjaa lukiessa tuli jopa mieleen että olisi mienlenkiintoista pistäytyä Amsterdamissa ja perehtyä paremmin kaupungin historiaan. Tämä mieliteko tuli yllätyksenä! Aikaisemmat reissut Amsterdamiin eivät olleet mitään hymypatsaan jakelureissuja. Ensimmäinen käynti Amsterdamissa tehtiin autoillen. Maksoimme itsemme kipeäksi saastaisesta huoneistosta katon rajassa ja jahtasimme versta...

Sunnuntait ovat hyviä kauppapäiviä kun ei tarvitse tungeksia muiden törppöjen kanssa. Tein mielestäni hyviä valintoja marketissa mutta mies sai epäuskoisen ilmeen kun kerroin että olen ostanut makkaroita. Ensin ilahtui (sic!) mutta sitten ilme vaihtui hyvin epäileväksi kun huomasi että makkarat ovat 100% vegoa. Suostui jopa maistamaan mutta tyrmäsi ne syömäkelvottomiksi. Nojaa, eihän ne nyt hirmu hyviä olleet, mutta en myönnä julkisesti. Jospa niihin tottuu...Falaffelit kyllä kelpasivat ja ne olivatkin tosi hyviä. Nyt on sitten häneen iskenyt jonkinlainen kapinamielisyys koska on kaivanut naudanliha murikan jostain pakkasen perukoista ja kokkaa kuulemma merimiespihviä. Mutta eihän Roomaakaan rakennettu yhdessä päivässä.

Suomen blogeissa asustaa aika paljon ehtoisia emäntiä jotka kokkaavat ja hääräävät ympäri vuorokauden, ja siinä sivussa kasvattavat pari mukulaa ja vaalivat siipan hyvinvoinnista.  Suurin osa bloggaajista, ei vain ne ehtoisat, vaalivat estetiikkaa jossain muodossa mutta seuraavassa otsikossa tulee massiivinen potku palleaan ja uunin pelko: Valmista 25 minuutissa: karitsanjauheliha-perunapaistos Kuka h-vetti voi, niin sanotusti pokkana, syöda karitsaa? Tästä otsikosta tulee jopa perunalle paniikki. Mitenköhän tämä äitönen (kuuluu emännyyteen) selittää lapsukaisille että tänään on puristettu se niiiin pehmeä Lambi karitsa lihamyllyn läpi ja on niin namnam pikapikaa. Minulle tulee ainakin emotionaalinen stoppi jo ajatellessa asiaa. Itselleni se riittää argumentiksi jotta en syö karitsaa tai vasikkaa. Ronny Rooster – Köttbullelåten