Tenon lohet ja nimenomaan niiden väheneminen on kiehuttanut monia viimeaikoina -ja juttu sai uutta vauhtia kun Norja ja Suomi vihdoin ja viimein päätyivät yhteiseen sopimukseen lohikantojen elvyttämisestä. Näin maallikkona luulisin että etenkin verkkokalastus on tehokkaampaa kuin joessa seisoskelevat perhoilijat (=äijät), olivat sitten kotoisin mistä maankolkasta hyvänsa. Saamelaiset, tai ainakin jokunen heidän puhemiehistään, ovat taas näreissään kun heidän perinteinen verkkokalastuksensa tai lipolla keräämien on joutunut lupin alle. On kuulemma jopa vedottu peruslainvastaiseksi rajoittaa näitä ikivanhoja kalastustyylejä. No jos kala katoaa niin mitä hemmettiä niillä perinteillä on arvoa muualla kuin museossa? Toisaalta, valittivat että turismi kärsii ja paikalliset yritykset menevät nurin jos kalastajille ei löydy saalista. Yksi virkkoi että mikä on tärkeämpää; kalan oikeudet vai elinkeinojaan harjoittavien oikeudet? Aika kiemurainen logiikka ja sama pätee kuin edellä, ...