Olin kahvikekkereillä/nimenanto tilaisuudessa jossa tapasin useita vanhoja tuttuja joita en ollut tavannut vuosiin. Toisilla oli lapset kasvanneet julmasti viimenäkemästa ja toisista oli tullut isoäitejä. Ei kestänyt kuin puoli tuntia ennenkuin kaikki olivat omineet vanhat roolinsa. Kun tulin kotiin huomasin puhelimessa tämän kuvan jonka olin ottanut huomaamatta, olen se oikealla oleva jalkapari. Koska olen niin eto valokuuvaaja niin asiaan sopii myös että korjasin kamerani ravistelemalla ja nyrkkipelillä! Joskus väkivalta auttaa.
Kaapelitehtaalla on käynnin arvoinen näyttely, varsinkin Animalian ja Oikeutta eläimille nurkkaus. Tulee oikein fyysisesti paha olo kun katsoo kuvia suomalaisista sikaloista, vaikka ei mitään uutta. Ainoa asia mitä en allekirjoita infosta on että länsimaissa eläintä ei nähdä yksilöna. Tämä näkemys ei koske vain länsimaita van on maailmanlaajuinen näkökanta. Voisi sanoa, eläin nähdään vielä vähemmän yksilöna ns ei-länsimaissa. Pohjolassa suljetaan järki ja tunteet eritoteen ns tuotantoeläinten kohdalta kun taas länsisfäärin ulkopuolella eläinten hyvinvointi ei ole edes kartalla. Meidän on kuitenkin turha takoa itseämme rintaan ja riemuita korkeasta moraalista ja eläinsuojelulaieista jotka takaavat eläimille hyvät olot. Itseasiassa sekä Suomen ja Ruotsin eläinsuojelulait ovat vanhentuneita ja hampaattomia. Eikä ole yhtään sanottua että ollaan automaattisesti menossa parempaan päin kun lakeja tullaan uudistamaan... Varsinkin kepulaiset ovat kovasti haavittamassa maanviljeliöide...

Kommentit
Lähetä kommentti