Harva Meistä On Nautaa

Tänään etsittiin ykköskirvestä metsästä (lahja minulta), hyvä että ei sentään tarvinnut hakea kirveen omistajaa. Kirves on ilmeisesti  jäänyt sinne puusavotasta. En ole koskaan kadotttanut kirvestä mutta en ole myöskään omistanut mokomaa joten se ehkä vaikuttaa kykyyni arvioda tilanteen vakavuutta. Muuten voisi sanoa että päivä on mennyt överiksi kaikin puolin, sää on taas toppatakki- ja myssypitoinen vaikka pitäisi olla kevät parhaimmillaan. Joten jatketaan samaan malliin viinin suhteen eli siis rypäleiden överillä Gewurztraminilla ja kuunnellaan kyytipojaksi Rammsteinin Engel. Voiko enää mennä enemmän överiksi, euroviisutkin kalpenevat tämän vulgoilun rinnalla. #NowPlaying Engel av Rammstein

Ajattelin että tässä illan puolessa voidaan jo rauhoittua ja laittaa illallista mutta tämä vappu menee ilmeisesti puutöiden parissa -pihassa on ollut kärry täynnä pöllejä ja niitä on sitten raahattu pitkin iltapäivää. Teimme toki vähän hyötyäkin aikaisemmin kun virittelimme parit linnunpöntöt lähimetsään. Nyt passaa tiitan että käenpiian asustella uudessa pörtissä. Käenpiika on huudellut lähistölla jo monena aamuna. Saa nähda jos tehdän veljen kanssa treffit pohjoiseen, on kuulemma menossa vaeltamaan Nikkaluoktaan ja me kun olemme kovasti suunnitelemassä reissua pohjoiseen Suomen puolelle! En oikein uskalla edes sanoa ääneen mutta jossain vaiheessa pitäisi kyllä käydä näkemässä Sevettijärvi! Testasin kalaviinin Chardonnay Dimension Etelä-Afrikasta.  Ihan OK budjettiviini, vaikka dimensioita ei hevin löytynyt.

Konvertiitti tietovisassa TV:ssä ja ei kestänyt kun pari minuuttia kunnes sanoi "jag gillar inga djur". Ei myöskään tiennyt Tanskan salmia eikä mitään muutakaan. Mikä on ammatti tällä älypäällä?  Rätt svar: Opettaja! Haha, jos opettajat ovat tällä tasolla niin ei ole ihme että oppilaitten tulokset ovat pohjalukemissa. 

Tämä jurpelo tavattiin tänään samassa paikassa kivimuurin kupeessa jo toistamiseen! Viime viikonloppuna ensimmäisen kerran kun koirani onnistui (sic!) talsimaan sen pään päälle! 35 kg yhdellä tassulla suoraan pään päälle, miltä mahtoi kyystä tuntua? Lämpöasteitä oli sen verran vähän että käärme ei ollut kovin ärhäkkä vaan jäi ilmeisesti ihmettelemään että mitä h-vettiä tämä nyt oli. Tänään vältimme lähikontaktia.

Lemmikkien eli siis perheenjäsenten hautaustoimissa on omat niksinsä. Onhan selvää että ihmisomaisia ei jätetä sairaalaan ja tuumata että kai te destruoitte ruumiin, kiitos. Niin miksikö sitten eläinomaisten kanssa? Monella on kotieläimiä joten asia saattaa olla edessä, jos ei jo ole kokemusta? Täällä meidän kulmilla on krematoorio jossa tehdään erillispolttoja, mikä tarkoittaa että eläin poltetaan yksin, ja tuhkan saa takaisin uurnassa -jos kyseessä on kissa tai koira.       Kun poltin hevoseni soitin krematorioon ja halusin varmistaa että koko hevonen poltetaan, emmin että mistä he tietävät että kyseessä on juuri minun hevoseni. -Juu, sehän on se iso punainen. Tieto rauhoitti. Sitten soittivat ja sanoivat että kai tiedät että tuhkaa tulee aika paljon niin isosta hevosta, eli iso ämpärillinen. Hyvä tietää.       Olen todella tyytyväinen palveluun, ei mitään falskia surkuttelua mutta täysi toteutus siitä mitä halusin. Sama koiran ja kissan kanssa,...

Kun kuuluu siihen sukupolven että vanhempien mielestä vakituinen nukkumaanmenoaika oli ensimmäinen etappi terveelle elämänpolulle, arvostin todella että jouluaattona sai valvoa niin myöhään kuin halusi. Ja tietysti ne karkit...Liekö tästa johtuen nautin jouluaattona jonkinlaisesta vapauden tunteesta että saan tehdä ihan mitä itse haluan. Musiikki on ehdoton osa joulusta, juuri nyt olen jumiutunut Boo Boo Davisin tuotantoon, erikoisten albumiin "What kind of shit is this?". Yksi suosikkiura levyltä on "Somebody's fool". Tai "If you ain't never had the blues". Mitenkä olen selvinnyt ilman Davisia? Käsittämätöntä. Jouluiloa!  P.S Olen ensimmäisenä jonossa lukemaan mieheni joululahjakirjan. 

Tuli jostain kumman syystä mieleen kaukaisia valintoja, lieneekö Pariisin iskuilla osuutta asiaan, mistäs sitä tietää. Meillä kahdella kaverilla oli omat suosikkinsa, K oli intohimoinen Danny fani kun minä taas diggasin Rauli Badding Somerjokea. K:lla oli stereot tai ainakin veljellään ja minulla kasettimankka, joka pyöri nonstoppina kun olin kotona. Nyt kun kuuntelin muutamia Dannyn ja Baddingin levyjä niin olen todella yllätynyt artistijien laatuerosta. Dannyn levyt tuntuvat tosi vanhoilta kun taas Baddingin kappaleet ovat enemmän kuin kuunneltavia. Paratiisi on jo klassikko mutta Tähdet, tähdet ovat kyllä samassa sarjassa. Ja monta monta muuta.